hengailua rannalla, pubi juoksuja couch surffareiden kanssa, kattoterassilla Coronitaa, katsellen iltaa ja ihmisiä, tätä kaupunkia ja sitä yöllä valaistua linnaa.
tänään on lauantai mut on uskomattoman sunnuntaiolo.
tulin aamulla seitsemältä bussilla kotiin ja nukahtelin liian monta kertaa
istuessani siellä mietin
mä tunnen nä paikat
nukahtelen
ja kun herään, näen rakennuksen
ja tiedän etten oo menny oman pysäkin ohi
vielä ei oo tää ohi
nukahtelen vielä monta kertaa
pienessä paniikissa säpsähdän,
jos olis menny jo,
liian pitkään
päätepysäkille, suomeen.
huomaan et on vielä vähän matkaa
voin istua, yrittää pitää silmät kiinni
ja hypätä poissa oikeassa kohtaa
kävelen día-ruokakaupan ohi
ja mietin et niimpä, aurinko nousee
ja on uusi päivä.
Jotkut menee töihin,
mä meen nukkumaan.
ja katsellessani silmät puoli ummessa bussin likaisista ikkunoista aamun kirkkaita maisemia
tajuan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti