104. On pitänyt jo postata, mutten en. ja joulu.

Lomat on alkanu, mut kaupunki vasta heräilee. Aurinko on ollu joulumielellä ja antanu näyttää itsestään paljon viime päivinä. Lämpöasteet on noussu pilvii, tai no, ainakin sinne kahteenkahteen. Mulle se on ollu enemmän ku kivaa ja oon nauttinu ajasta ystävien ja välillä vaan itseni, koiran ja lämpimien katujen kanssa. 

Kaikki ei oo kuitenkaan ollu niin onnekkaita. Mun vaihtarisiskon huone nimittäin on nyt kolkko, kylmä ja pimeä. Emilyn lento lähti eilis aamuna kohti Australiaa, Madridin, Dubain ja Thaimaan kautta. 

Keskiviikko aamuna kuultiin suru uutinen, että hänen rakas isänsä on mennyt tosi huonoon kuntoon nopeasti ja syöpä, joka luultiin jo voitettaneen, oli uusiutunut, voimakkaasti. Lento löytyi onneksi jo seuraavalle aamulle torstaille, ja matka kotiin sai nopeasti alkaa. 

Keskiviikko iltana vietettiin kaikki yhdessä aikaa (paitsi Ricardon äiti, joka mökötti omassa huoneessaan koko päivän tunnit) ja käytiin mm. Ricardon työpaikalla, ravintolassa kahvilla ja churroilla. 

täs me ilosina churrojen jälkeen ;)

Lola the dog wants churros too!

Takasin kotiin päin tullessa käveltiin pitkin Alicanten mutkikkaisiaa ja sokkeloisia pikku kujia ja katuja, joita niin rakastan, pitkin. Käveltiin sattumalta yhden ihanan puhtaan ja skandinaavisen minimalistisen kaupan ohi, ja mitkäs muutkaan ku Iittalan Aalto vaasit siellä ikkunassa. Unohdin taas ottaa kuvan, mut te luultavasti tiedätte miltä ne näyttää :D 

Ohitettiin myös yks eläinkauppa, joka sai mut ikävöimään Leenua ja edesmennyttä pikku Pepeä. Katsokaa itse: 

haluun tollasen ihanan pikku valkosen palleron mil on vallotavan isot mustat silmät ja niiden ympärykset :)

Illalla kotona kolmen naisen voimin syötiin hampparit ja ranskalaiset ja juteltiin kaikesta ennenku Emilyn aamun aikainen lähtö koittaisi. 

Keskiviikkona oli myös mun viimeinen koulupäivä ja sain komean todistuksen, jossa sain enimmäkseen ykkösiä, ja mitä ykkönen edustaa, no ensimmäistä tietekin, eli tarkottaaks tä sitä et mä olin paras ? 

Torstaina heräsin ainoana vaihtarina perheessä kello kymmenen jälkeen ja suuntasin kaupungille kahden luokkalaiseni tytön kanssa metsästämään lahjoja perheelle. Tai oikeastaan vaan Charolle, Ricardon äidille koska muut jutut sain jo hoidettua äitin lähettämistä jutuista. Kiitos Mama! 

Perhe saa siis pari pehmolelua Tomasille,  Fazerin konvehteja ja tuoksukynttilä Mabelille ja Ricardolle, ja  täältä ostettuja konvehteja ja tuoksukynttilä Charolle. :) toivottavasti tyytyvät koska en olis parempaakaan keksiny...

Sain myös viimein (nyt ku on taas lämmintä.. XD) ostettua lämpimämpää päälle. Kyllästyin tähän naisellisuuden maahan ja suuntasin El Corte Inglesin miesten osastolle. Sieltä lähti onnellisen Ainon mukaan kaksi neuletta, toinen täyttä villaa ja toinen puuvillaa. Nyt voin sit ilosena todeta, että jos olis kylmää ni olis päälle pantavaa :) jejee, eilen oli siis tosiaan kaupungilla sellasta etten voinu pitää edes neuletakkia mekon päällä tai tukahduin. 

Tänään heräsin viiden jälkeen iltapäivällä, eikä mulla oo hajuakaan miksi, koska en edes oo valvonu normaalia pidempään tai muuta vastaavaa. Ei sillä lailla et olis mitään tekemistäkään ollut! 

Heräilin täällä aikani ja lähdin takaisin rakasta El Corte Inglesiä kohti, metsästämään luumusosetta joulutorttuihin, onnistumatta tehtävässäni. No ehkä joskus myöhemmin, ellen sit oo ahkera ja soseuta sen ite. sää nähdä... D:   

Kotiin tultuani aloin ahkeroimaan mun osan jouluruuista kanssa. (huomaan juuri miten mun alkuaikojen blogitekstien lauseenjäsjestykset teki paljon enemmän järkeä ku nyt [kuka sanoo tekee järkeä, suomeksi.... minä..nyt.]) Kokkailin siis tuossa Bataattilaatikkoa, vaikka luulen et sekaan meni joku lanttukin ku ei näyttäny samalta, mut no hällä väliä ehe, tosiaan perunalaatikot yms näytti ihan sikavaikeilta tehdä, tai ainakin et joutuisin varaamaan uunin omaan käyttööni vähintään koko päiväksi; Joten ei. Mut luulen oikeesti et saatoin jopa onnistuu siinä laatikossa, vaikka toisaalta se on vielä uunissa joten paljon aikaa vielä mennä pilalle...he. Siinä oliki oikeestaan mun koko päivä jotain roskien viemistä lukuunottamatta. Jännittävä eikö? Mut ihan mukavaa tällästä nukkumista ja puuhasteluu, ja juttelua Mabelin kanssa keittiössä musiikkia kuunnellen :) 

Nyt vois paketoida tolla ihanalla vauvapaperilla vähän lahjoja huomiseksi, hui! joulu on jo huomenna, tosi outoa. mut oudosta huolimatta, hyvää joulua sinne kaikille! 

Ainiin ja lupaan viel näyttää teille sen mun kunniakkaan todistuksen sitten kun saan sen mun siniluomiselta aluevalvojalta takasin :) 

Aino, aurinkoisesta Alicantesta :)

80.

Selvitty kouluun ja sieltä kotiin vauvan huudon takia valvotun yön jälkeen. Ihanaa. Muut unensaamisongelmat ei vaan olis tarpeeksi ilman tota. :) 

Viikonloppu meni aika chillein ja rauhallisin meiningein. Perjantaina en ekaa kertaa oikeestaan tehny mitään, kävin ilalla syömäs ranskikset ja kasvisrullan eurolla Emily-siskon ja Cooperin kans. Lauantaina nautin pitkään nukkumisesta ja keskustassa kävelemisestä. Illalla mentiin parin GetReadyläisen ja niiden koululaisten kans ulos syömään. Tapasinpa yhen suomalaisenki! Suomenruotsalainen Helsingistä! Lähtee tosin oudosti suomalaiselle takas jo parin viikon päästä. Nautittiin vanhan kaupungin barriossa tapaksista ja sangriasta ison pöydän ääressä, ja puhuttiin kaikki vaan espanjaa!! Que bien! Tais olla saman pöydän äärellä:

Espanjalainen x 1 

Saksalainen x 2 

Norjalainen x 2 

Suomalainen x 2 

Kolumbialainen x 2

Australialainen x 2 

JAJAJAJA

ja ohi kävellessä moikkasi: 

Amerikkalainen x 2 

Saksalainen x 1 

Sunnuntaista hmm en muista kauheesti. Varmaan chillasin kotona peiton alla värjöttelemässä kylmyyttä pois kunnes Christien juna tuli Alicanteen ja mentiin jätskille puhumaan sen Barcan reissusta! 

Tänään on siis tiistai joten eilen oli maanantai. Eilen ... yllätys yllätys, kun on mun päivä tennistä pelata, niin sataa enkä pääse sinne , niinku viimiseen kahteen viikkoon. Ihanaa <3 Huomenna pitäis olla taas harkat ja Claudia (luokkakaveri) sano ettei pitäis sataa. Katotaanko... 

76. korvan taakse sattuu. siellä on liikaa tavaraa.

Mun tunteet ja ajatukset alkaa olla aika passiivisia, ja mä oikeesti luulen et se johtuu siit et pissaan täällä jääpaloja. Siis on kylmä. talossa. Ja kukaan ei suostu uskomaan et tarviin jotain peittoja lisää koska .... olenhan suomalainen. No meillä Suomessa talojen lämpöasteet ei vaihdu vuodenaikojen mukana. Tai varsinkaan kellonaikojen. He he. Ja ja. XD


Tajusin tossa et otan täällä kuvia vaan silleen mun silmään siisteistä jutuista ja filmille. Isi lähetti digikameran. Jaaha XD


Niin tän jutun pointti oli se että ainakin nyt jotenkin ajattelin räpsii sillä digipokkarilla jotain huonoja kuvia mun normielämästä. Ihan niinku kotikadusta ja aamupalakahvilasta. Hmm. Oon ollu vähän liian nolo ottamaan kuvii kauheesti koulussa. Mut ehkä mä joskus rohkaistun. Ehkä vielä joskus (aikaa 8 kuukautta!)


Mutta niin. Tässä vähän kuvia

mul on koton sellanen piirros tollasest samanlaisesta kädestä ku piirsin joskus kutosella itseasias iida salosen koulus siel auran perukoil niiden kuvistunnil. mietin et osaanks viel. pitäis ruveta piirtää enemmän ku mul on megana aikaa just esim tunneilla. hmm 

rakas

pöö

LOLA THE DOG

Lola The Dog on the run

kotikatu aamulla ennen kouluu

hui! pelottava isopääkatu joka pitää villistä ylittää 

kävelemässä kahvilaaa!N

ruuan ja seuran odotus 

nauntinto nimeltään cafe con leche y tostada con aceite y sal

nam

koulua!

lisää sitä 

koulua he

tos mun korva. jos haluutte nähä

                   ja sellasta:

25. i am a rock, a rock that landed on the land of hasta luegos and nutella

Día veinticuatro - Päivä kaksikymmentäneljä

Ihan taas teille kaikille selväksi et rakastan mun kreikan ja latinan kielien opettajaa, joka ei ole ollut paikalla kertaakaan mun täällä olo aikana. Tästä syystä sain siis tiistaina (=martes) nukkua pitkään pidempään. Koulussa oli mun määrä olla vasta 9.45 <3 halleluuja ja gracias kaikille poissaoleville opettajille, ansaitsette sen mitä ikinä oottekin tällä hetkellä tai koskavaan tekemässä. :D 

Koulun jälkeen kävelin matelin kotiin hitaasti ja kotona löysin keittiön pöydältä lapun : Hola Aino y Emily......... luettuani lapun tien ohjeiden mukaisesti ja aloin lämmittää mun osaa ruuasta. Siirsin sen lautaselle ja laitoin mikroon... totesin et meijän lautaset ei mahdu mikroon. Great. No eikun siirsin sen pienemmälle lautaselle ja lämpiämään! Kohta saisin lasagnea! Ruoka lämpesi ja siirsin sen takaisin isolle lautaselle ja tiskasin pienemmän, olin valmis ruokailemaan, seurana mahtava minä. Kunnes Lola (se koira...) alko vinkuu ja huutaa riesaksi asti ilmeisesti haluaan mennä ulos. En halunnut päätyä siivoamaan jätöksiä olohuoneen lattialta joten hihna käteen, panta kaulaan ja eikun ulos. Vihdoin kun pääsin takasin ruuan luo, se oli luonnollisesti kylmää, eikun tää koko lämmitystiskaus prosessi uudestaan käyntiin. Kun se oli valmis päätin et mun täytyy viihdyttää itteäni leffalla etten nukahda. Aloin sellailla elokuva varastoa ja siinä sainkin jonkun leffan sieltä valittua, ja kun kaiken tekniikan olin saanut toimimaan useiden suomenkielisten kirosanojen ja turhautuneiden huokailujen jälkeen sain kaiken toimimaan totesin  ei niin iloisesti että elokuva oli tiedoista huolimatta dubattu espanjaksi, mahtavaa. Eikun dvd ulos ja uutta valitsemaan. Tällä välin mun ruoka oli taas jäähtynyt. En vaan sit voinut syödä sitä heti. Siitä vaan keittiöön takasin ja lämmittämään ja tiskaamaan samaa lautasta kolmatta kertaa. Kiitos koiran rakko ja mun viisaus. Kolmas kerta toden sanoo, sain vihdoin jonkun elokuvan sisään ja ruokaa suuhun. 

Tämäkin nautinto oli ilmeisesti liikaa sillä just ku alko olee kriittisien juonenkäänteiden aika ja mun kiinnostus oikeesti tavoitettu, sanoo tvnäyttö perdon ja elokuva loppu. Ilmeisesti dvd:n muisti oli täyttyny niistä muista elokuvista. Jaaha. En sit kattonu elokuvaa:D 

Illemmalla lähdin Christien kans kaupungille ja suunnitelmissa mennä käyttämään meijän ilmainen kerta salilla! jee! Zara ei taaskaan pettänyt, kun vien Christien sinne tarttu omaanki garderoobiin uutta mukaan; mahtavat murretun luonnon oranssit pillit ja valkoinen t-paita ihanasta vähän kovemmasta materiaalista. Kiitos espanjalainen vaateteollisuus. 

Sit oli suunta kohti uutta tuttavuutta Holiday Gymiä! Oltiin menossa 3x20 jumppaan mitä lie se sit ikinä tarkottaakaan. Jumpasta nautittiin suurin hikipisaroin ja uupunein lihaksin tunnin ajan, ja lähettiin kotiin samanlaisten armottomin tuijotusten saattelemina kun saavuttiinkin. 

Raajat painavina taapersin kotiin ja illallisen ja välttämättömän suihkun jälkeen vällyjen väliin  päälle nukkumaan. 

Tämä, 25 päivä, 

ei ole ollut noinkaan mielenkiintoinen. Heräsin aamulla tunnin myöhässä ja ryntäsin kouluun. Söin välkällä taivaanlahjan, nutellasuklaatahnalla täytetyn kroisantin. Vaelsin kotiin tuntien loputtua klo 14.45. Sen jälkeen oon ollut kotona! Jännää. Söin lounasta, ja olen istunut sängyllä, tuolilla ja mitä mielenkiintoisimmissa paikoissa kuunnellen musiikkia ja koittaen ylläpitää hälläväliä asenteen ja iloisen hymyn huulilla.

 Im a rock, I am an island. Oon täällä yksin. Mut se ei haittaa. Jotkut teistä on nauttinu mun seurasta Suomessa, niin miksen mäkin vois nauttia siitä Espanjassa. Asenne kaiken korjaa.

Aiheeseen jatkaen tän päivän biisi. Suosittelen kuuntelemaan, ja vähän samalla kuvittelemaan mut täällä. 

ainii.... ne kuvat joita oon räpsiny rullan verran pappan vanhalla kameralla ei oo tulossa tänne koskaan, sillä fiksuna en tarkistanu oliko siellä filmiä sisällä. Kannattaa olettaa että on niin saa olla iloinen ja ilman kuvia. Eikun uutta 36:tta kuvaamaan.

23. Maasta Maahan Kaupungista Kaupunkiin

Taas täällä! Päivä numero 23 alkaa olla lopuillaan.

Mun viikonloppu oli aika paljon uimista, makoilua, chillailua ja kävelyä, yksinkertaisesti Alicantesta nauttimista. Perjantai alkoi koululla, jonka 6 tuntinen urakka oli ehkä vähiten tylsä tähän mennessä, kun viimein muistin ottaa kirjan kouluun (se ainoa jonka täällä omistan; Leena Lehtolainen - Minne tytöt kadonneet Maria Kallio -sarja), jota sain sit suht rauhas lukea tunneilla, harmi vaan et noin kolmannel tunnil se oli jo loppu. Se siitä ilosta:D. Koulun jälkeen suunta oli rantaa kohti, mutta puolessa välissä matkaa onnistuin rikkomaan niinkin vanhat kuin viisipäiväiset sandaalit, jotka ei onneks maksanu ku 15€ (vaikka kertakäyttökengist se on aika paljon:D).  Iltapäivä suju hengailessa rannalla ja kaupungilla. Illalla kierreltiin kaupunkia Inkerin ja parin amerikkalaisen vaihtaritytön kanssa, mutta mä lähdin talsimaan kotia kohti jo suht aikasin, sillä mun abuela (=isoäiti) oli saapunut lentokentältä kotiin saakka. Ricardo ei ollu nähny äitiänsä kahteen vuoteen, koska tämä asuu näiden kotimaassa Argentiinassa. Vaikka mä en hänen nimee vieläkään itseasiassa tiedä niin vaikuttaa tosi kivalta tyypiltä :) 

Lauantai oli hostpadren Ricardon 34-vuotis syntymäpäivä. Sen juhliminen oli hieman Ricardo-puutteista, koska itse sankari oli töissä, mut kakkuu syötiin häntä ilmankin, oikea asenne! No päivällä sain mun vaihtarisiskon raahattua mukaani ulos vaihtareiden kanssa chillailemaan. Mulla oli hauskaa niinku viime postauksen kuvista huomaa, mut mul on sellanen olo et kotiaussi saatto hieman pelästyy erästä sattunutta välikohtausta. Nimittäin Cooper tää USA:n lapsi mahdollisesti oksensi keskelle kahvilapöytiä meidän nauttiessa viikonloppuiltapäivästä. Syytä ei tiedetä mut Cooper sano et kaikki on hyvin ni eihän siitä mitään muuta ku nolona pois paikalta ja hyvät naurut päälle. Jottette tekin nyt pelästy niin must tuntuu et kaikki on hyvin koska joskus tääl syö tosi paljon ja joskus ei mitään ja joskus nukkuu ku hullu ja välil ei saa unta ollenkaa, joskus tulee odottamatta tosi paha olo, mä selitän tän kaiken yksinkertaisesti vaan kaikel hässäkäl ja kulttuurishokeil mitä tääl saa päivittäis kokee. Kai se kropalleki on hämmentävää (tai sit ollaa vaan kaikki tosi sairait:D) Mutta se siitä oksentelusta ja muusta oudosta toiminnasta. Illalla hengailin Christien kanssa meillä epämääräistä kauhuleffaa katsellessa. Joskus yhden ja kahden välissä lähettiin Lolan kanssa ulos kävelemään ja Christie meni kotiin. Mä pelokkaana selvisin elävänä kotiin, onneks Lola tykkää tappaa näitä kamalia peukalon kokosii torakoita mitkä lymyilee kaikkialla öisin. Luulin olevani väsynyt, mut arvaatkaa vaan How I Met Your Mother -komediasarja veti taas huomioni pois moisesta lepäämisestä, ja katsoin kaksi 20 minuutin jaksoa. Mietin jaksaisinko vielä mennä suihkuun, vaikka jos järkevästi miettii ei olisi kauan tarvinnut miettiä ku katto niitä jalkoja... :D 

En vieläkään ymmärrä mihin kaikki se aika meni, mutta kun pääsin sänkyyn saakka kello oli jo viis aamulla, kai oon todella pääsemässä paikalliseen rytmiin sillä siellä se isäntäperheen kasa puhui solavaa argentiinan espanjaa olohuoneessa. 

Sunnuntaina menin yllätys yllätys rannalle makoileen ja uimaan. En saanut raahattua tylsää kotihiirisiskoani mukaan mutta meninpähän kuitenkin.  Nautin auringosta ja maagisesta Frozen Yogurtista. Rannalta kotiin tullessa kuitenkin törmäsin omalla kadullani juuri tähän siskooni ja hostmadreen, jotka olivat menossa minnepä muualle kuin rannalle! Noh mä jätän petturi aussit omaan arvoonsa ja nautin omasta seurasta. 

Tänään eli maanantai oli paluu koulunpenkille. Epämukava kävely kouluun aussisiskon kanssa aloitti aamun. Hereillä pysyminen oli jatkuvaa taistelua tunneilla istuessa. Toka tunti olikin sit jo liikuntaa, eli educacion fisicaa. Vuorossa ekaa kertaa oikeeta liikuntaa! Nimittäin Coopperin testi, 12 minuuttia juoksia niin pitkän matkan ja nopeasti kuin kukin pystyy. Juoksin ekassa erässä täydessä auringon paisteessa aamupäivän kuumuudessa. Paahteesta ei saanut piitata, oonhan mäkin tottunut siihen Suomen liikuntatunti kulttuuriin jossa on kauhee kilpailu menossa koko ajan. Täällä vähän eri meininki ja mä oon iha eri luokkaa suurinpaan osaan noista verrattuna:D Noh, ainut tunti ku voin tehä mitään on 2 kertaa viikossa ni kai siihen on sit voimia ja halua panostaakin. Päädyin juoksemaan kentän ympäri 19 kertaa, joka on metreissä tuntematon luku:D Voitte kuvitella sitä hien ja punaisuuden määrää pohjois-eurooppalaisen kasvoilla seuraavien 60 minuutin ajan. Huh huh... Loppu päivä meni kuten muutkin ja pian pääsin kotiin ja päikkäreille! Päiväunet oli tosiaan tarpeelliset vaikka ne ei yhtään sovi mulle ja olinkin koko iltapäivän ihan hukassa päivistä ja kelloajoista ja oikeastaan kaikesta. Alkuillasta menin Christien kanssa kulman takana sijaitsevan kuntosalin tiskille kyselemään hintoja ja sen sellaista. Jäsenyys on todella hankittava, 33€ kuukaudessa! Sisältyy kuntosali laitteet, pienen opetuksen siinä, jumppia ja tanssitunteja, spinningiä ja SAUNA!!

Huomenna ekalle tunnille! En malta odottaa. 

Ikävöiden

Aino

15. The baby shower!

JEP. Eli paraikaa käynnissä, vauvajuhlat :D Mun oli pakko paeta tänne hetkeks, olohuone täynnä naisii jotka on raskaana tai muutenvaan ja puhuu nopeesti ja kovaa ja nauraa mulle ja osottelee mua. Hehe. Hauskaa.
No mutta siis niin tässähän on nyt koko viikonloppu ehtinyt jo pyörähtää. Perjantaina olin Fabiennen, Inkerin ja Cristien (Colorado, USA) kanssa kaupungilla ja lauantai aamuna (no okei kello yhen ja kahen välissä:D) mentiin Cristien kans rannalle pariks tunniks. Illalla luvassa oli yhen vaihtaritytön maanantaisen syntymäpäivän juhlistaminen vaihtariporukalla kaupungilla. Ei mennyt ihan niin. Ilmeisesti itse sankari ei päässyt paikalle eikä paljon muitakaan mut mentiin sit viiden tytön poppoolla kävelee kaupungille ja parille tapaksille. Löydettiin me yks konserttikin sellaselta hienolta pikkuaukiolta(jota ei muuten odottais yhtään olevan siinä ku sinne menee vaan sellasii pikku kujia ja katuja mut pum yhtäkkii sellanen hieno aukio siin!)
Jossain kohtaa iltaa mentiin rannalle hengailee ja juteltiin joidenki paikallisten kanssa. Yöllä taxilla parilla eurolla kotiin. Haha nyt mun huoneeseen tuli pikku tyttö chiquitita. Nimeltään Marta ja iältään 3 vuotta! Ihana. Ja kaiken ton information sain ite häneltä kysymällä! HOHO siinä teille!
Nyt ihmiset alkaa luojan kiitos lähteä koska mulla seisoo silmät päässä ku oon niin väsynyt! Huomen aamulla kaheksaks kouluun... huh huh
Tosiaan tää päivä on mennyt leipoessa lopulta rumia ja epäonnistuneita korvapuusteja juhliin Cristien kanssa. Ja käytiin myös kävelyttää Lola the dog  ulkona gettossa :D
Huomenna vuorossa: Koulua ja ei mitään.
Tiistaina: Koulua ja Austraalialaisen vaihtarisiskon hakeminen lentokentältä!

Hasta luego ja pahoittelut pikaisen pienestä postauksesta, ei vaan pysty ajattelee ja kirjottaa selkeesti enää :D

12. Jueves!

= Torstai!

Heräsin aamulla panikoiden kahdeksan aikaan (joo samaan aikaan ku mun koulu alko) enkä tienny mitä tehdä. Vaikka juoksisin en mitenkään ehtis ekalle tunnille koska koulun portit (joo opiskelen vankilassa) menee kiinni viittä yli (hupsis perkele), joten aamu oli alkanut hyvin (ei), katoin sit lukujärjestyksestä et sen jälkeen 8.50 alkava tunti olis kreikkaa, jossa ei edelleenkää oo opettajaa joten voisin mennä kouluun vasta 9.45. Käy mulle ajattelin, kun painuin takas sänkyyn. Koulussa selitin et en ollu heränny herätyskelloihin ja onneks ne ymmärsi eikä se haitannut. Eka tunti mulle oli sit liikuntaa eli educacion fisicaa. Melkein kuolin väsymyksestä kun ohjelmassa oli pituushyppyä koulun salissa paikaltaan sellasella säälittävällä pikkumatolla jota piti pitää kii ettei se likunu ku siin hypittiin:D Jokaisen armoton työmäärä oli hypätä kaksikertaa siinä, huh onneks selvisin. Mitä varten mä olin koko-nikeissä siellä koko päivän ku hyppäsin kaks kertaa matolla. No comprendo, mut ei se mitään, enhän mä yksinkertasta puhettakaan täällä ymmärrä ni eiköhän toi ollu ihan odotettavissa.

Tunnit koulussa eteni saman vanhan kaavan mukaan. Mä istun ja taistelen, jotten nukahtaisi. Luulis toki et enkun tunnilla ku ymmärtää jotain ei väsyttäis niin paljoo, mut kyllä se uni maittaa, ku yllätyksellisesti hoetaan "I like music" ja "I don't like footboll" tyyppisiä lauseita koko tunnin. Kiitos taas kerran niistä sudokuista Suvi ja kumppanit! Mä säästelen niit oikeen huolel et pysyisin hereil edes lokakuuhun saakka!

Koulun loputtua olin jo niin väsynyt etten puhunu Marinan ja Belenin kans melkeen mitään. :D Varmaan tiedätte et siin vaihees oon jo tosi väsyny ku lakkaan puhumast :D, vaikka en osais kieltä.

Koton sovin noiden kans et teen illal makaroonilaatikkoo illalliseks. Kävin mercados hakee vähän välipalaa ja How I Met Your Motheria katsoessa nukahdin tohon sängylle. Nukuin siinä joku puoltoist tuntia ja olo oli sen jälkeen tukala, hikinen ja zombie :D

Ku hostvanhemmat tuli kotiin jostain (en tiedä missä lie kävivät ku nukuin) aloin alottelee makaroonilaatikon tekemist. Joka muuten odottelee nyt uunissa kypsymistään. Onhan se vähän sovellettu ku tien sen sellaseen leipävuokaan ja eri pastalla ja kaikkea mut kokeillaan nyt edes kerran:D

Äsken ku kävin kattomassa se näytti lähinnä munakkaalta mut kai se siitä kohenee :D

Toivon et noi tykkää! Jos tykkää aion tehä ensviikol lisää suomalaisten syömiä ruokia ja jos ei ni teen silti et jos ne edes jostain tykkäis! HAHAA anteeks JAJAA ne ei pääse mun kokkailuista helpolla eroon!

Joten pelin ideana on tämä! Kommentoi, pistä viestiä, kirjettä, teleportoi, meditoi ajatuksia siitä mitä seuraavaksi kokkailisin! Hmm voisin jopa luvata palkinnon! Joo! Saat postia Alicantesta!

Nyt kattomaan sitä pelottavaa ruokaa! Joka on muuten uunissa jossa ei edes voi valita minkä asteinen se on :D jaja no toivotaan et se on hyvä!

Buenas Noches Finlandeses!

Idoia, Marina, MINÄ ja Belén! Keskiviikko iltana rantakadulla!

11. Hola Guapas y Guapos!

Hoy es miercoles = Tänään on keskiviikko! Hienoa! jajaajajajajaajaj.......
Kerron taas ensin eilisestä koska ihana kronologinen järjestys!
Sí, ayer es Martes. Juu, eilen oli tiistai.

Heräsin ennen kahdeksaa superväsyneenä, hetken päästä tajusin et mun ekat kaks tuntia on kreikkaa ja latinaa eikä meijän profe oo paikalla ennen lokakuuta, joten hihii takas nukkumaan! No luulin tietty et herääminen siinä ysin aikoihin olis super helppoa. No ei olin tyylin väsyneenpi ku sillon aikasemmin:DNo tulipahan nukuttua kumminkin. Koulu oli ihan jees, istuin siel, kirjottelin kirjeitä ja piirtelin vihkoihin yms. Kunnes koitti ilmoittamattoman (tai sit se oli ilmotettu espanjaks enkä ollu tajunnuXD) historian kokeen! AUTS! No tää historian profe on se supervihainen mies joka huus sen 10 minuuttii mul edellisel tunnilla. Huippua. Melkeen ärsyttääksen piirtelin koepaperin täyteen aurinkoja ja ilosii tyyppei ja veikkoi ja sydämii yms shittii ja kirjottelin vastauksiks mm "me gusta el sol" ja "me gusta alicante", "perdon yo no comprendo nada", "soy aino" "intercambio de finlandia", "es muy frio en finlandia ahora", "Es muy calor, muy muy calor aqui" ja muuta tärkeää historiaan liittyvää informaatiota jota fiksuna suomalaisena sain jakaa!  Piirsin myös "historiallisen" Alicanten rannan hotelleineen ja aurinkovarjoineen, oh tätä antiikin loistoa. Valittelin myös espanjaksi paperille välillä miten paljon aikaa on vielä jäljellä (koska tiesin tietty jo kaikki vastaukset ni olin nopeesti valmis) ja että haluan nukkua. Kerroin myös että mun pitäisi ostaa värikyniä (ku kaikilla muillakin oli ja siin kokees ilmeisesti tarvittiin) mutta että mulla ei oo rahaa (paitsi kenkiin ja ruokaan...). Must tuntuu et saan hyvät pisteet!
Noh koulupäivä eteni loppuun saakka tutulla teemalla: istuminen ja oleminen tajuamatta mitään ja välillä olla naurun kohteena. Onnistuin hyvin.
Koulu päätty onneks jo kahdelta ja lähdin kotiin! Myöhemmin lähin sellasen kolmen kuukauden vaihtari cristien kans (Coloradosta) sinne mun piirtämälle ihanalle rannalle pariks tunniks. Mä niin tykkään siitä merestä , se on ihan sika lämmintä, sellast ku siellä suomessa ei koskaan ole :D Eikä tuu koskaan olemaan! (toivottavasti, paitsi sit ku maailmanraiskaajaihmiset saa ilmastonlämpenemisen siihenki pisteeseen!) Mutta rannalla oli hauskaa, saatiin nauraa nuorii turisti miehii jotka oli ostanu sellaset lastenleikkisurffilaudat ja yritti jotain säälittävää juoksemista sen kanssa rantaviivalla ja sit hypätä sen päälle jonka seurauksena kaatua heti ja näyttää idiootilta, mut hämmästyttävän sitkeästi yrittivät ja naurui riitti pitkään! ME GUSTA
Rantailun jälkeen menin ruotsalaisen vaihtarin kans kahville ja ostamaan karkkia! NAM!
Illalla kotiin ja nukkumaan (okei ensin vähän how i met your motheria ja kirjaa! jaja)

..... JA KOITTI MIERCOLES = KESKIVIIKKO; tämä päivä , hoy!
Kouluun tänäänkään ei ihan kasiksi, vaan 10 vail yheksän ah! Sain takaisin sen hyvin menestyksekkäästi menneen historian koe (hullun nopee profe, jos ne oiski suomes tollasii!) ja arvosanaksi Muy simpatico!!!! jeah! You know what this means! Oon voittanu sen agreopettajan mun puolelle!!! Muy bueno! Se riitti tekemään mut iloseks vaiks olinki koulumatkal pysähtyny siihen sympaattiseen fruteriaan ostamaan viinirypäleitä kouluun ruokavälkälle evääksi ja jouduin kiireessä ostamaan niit jonkun kilon(koska en paniikis löytäny pienii terttui) ja jouduin silti juoksemaan melkeen koko loppumatkan kouluun ja olin superhikinen ja punanen. Ihanaa. NO ne rypäleet ainaki oli ;) :D
Koulun jälkeen tulin kotiin ja myöhemmin lähin Belenin, Marinan ja jonku toisen meijän koululaisen tytön kanssa kaupungille, käytiin ostaa mulle filmiä ja postimerkkejä (onnekkaat alkaa saamaan oikeesti kalliilla postimerkeillä varustettuja kirjeitä tulevina päivinä(;)
Sain ah niin ihanaa heladoa (=jäätelöä), sellasta italialaista  taas namnamnam! rakastan sitä!
Ilta alko lähenee ja lähettii kävelee kotejamme päin ja toivotettiin "hasta mañana"t ja poskisuudelmien vaihtamista ilman ei oltais tietenkään lähdetty mihinkään:D
Nyt oon kotona masu täynnä valmiina suihkun kautta nukkumaan! Huomenna kahdeksan aamu!
(ps. so happy koska hyvää kasvispiirakkaa ja riisiä illalliseksi nam!)

Hasta luego preciosos!