60.

Kirjotan tätä nyt koulussa, kesken Latín tunnin, vihkoon. EI! nyt tä on jo netissä, mut myöhemmin sinne laitettuna hehe...

Elikkä ettei kaikki niin huonosti olis niin osa viikonlopustakin meni sit ihan kivasti. Lauantaina mentiin juhlimaan kaylinin synttäreitä. Mä ja Christie mentiin niiden (Kaylin+muut) perässä vasta myöhemmin, mut ei todellakaan liian myöhään ku täällä kaikki alkaa paljon myöhemmin. Oltiin ehkä vähän ennen yhtä el Barriossa ja löydettiin iloiset ystävämme sieltä. Illan aikana, ei sattunut, mutta tapahtui sitäkin enemmän! Tavattiin uusia ihmisiä, juteltiin vaihto-oppilaille ja löydettiin kauan odotetti iso discoteca. SWING, joka aukeaa perus espanjalaisittain KOLMELTA. Kiitos vaalean ihon ja blondin tukan meidät kiidätettiin oitis jonojen ohi ilmaiseksi (10€) sisään. Kiitos(sillä siinä 13°c aamuyön vilussa ei olis haluttanu jonottaa)! Osa oli jo ennen tätä joutunu lähtee kotia kohti ja loput lähti sieltä. Lopulta oli vaan mä ja Christie ja pussillinen uusia naamoja :) Estoy feliz! Siinä vaiheessa kun mä ja C oltiin lähössä (n. 6 aamulla) jonot ulkona vielä jatkui ja porukkaa lappasi sisään! Meijän suunnitelmat taxilla kotiin (=meille) menosta ilmeisesti unohtui ja käveltiin reippaina koko matka. Nukuttiin yö aamu meillä ja kun noin kello kahdelta herättiin (jäässä) oli Christien paras lähteä kotiin jos halusi lounasta :D

Sunnuntai meni lagatessa kotona, joka jatkui harmillisesti maanantaihin saakka, kun en väsymyksestä huolimatta pystynyt saamaan unta mun 11°C huoneessa (ihme&kumma). Makasin mun sängyssä paikallani viltin alla ajatellen koko ajan et kyl kohta lämmin tulee, ku pysyn vaan paikallani, kunnes rakas nokia alko piipittää herätystä. Kiva. No ei ollu ainakaan hankaluuksia herätä. Menin siitä tostadalle ja cafe con lechelle Cafe Titoon ja siitä kouluun. Iltapäivä kului Law & Order Special Victims Unitia katsellessa Christien ja Pearlin kanssa mun konetta tuijoittaen. Jännitävää, eikö vain.

Muistatte varmaan sen ku panikoiden menin tenniskoululle 40 min myöhässä testaamaan mun tasoa. No eilen sit menin sinne taas, siihen reeniaikaan ku mulle oli sähköpostiin ilmotettu. Ni eiköhän siel oo just ne samat tyypit (huippu prot nuoret espanola miehet...) ja pari muuta lisäks. Oloni oli ylpeä, ei lainkaan nolo ja nöyryytetty. Ja taas kannoin maani nimeä kunnialla pelaten lähes yksinomaan muiden vuoroilla ja omieni aikana ollessani kaikkea muuta kuin valmiina. Juoksin myös onnistuneesti yhtä toista pelaajaa päin. Kun kuulin etten normaalisti pelaisi tässä ryhmässä vaan Lunes y Miercoles = maanantaina ja keskiviikkona klo 20.30 olin helpottunut. Kunnes valmentajani kertoi yhden muunkin ryhmäläisistäni tänään pelaavan siinä myös. Jes pääsen taas häiriköimään sen reenejä. Jihuu...

Kotimatkalla menin bussiin, jonka kuski puhui puhelimessa toisella kädellä ja poltti tupakkaa toisella, olevinaan ajaen bussia samalla. Perus Espanja :D... Ja kun puhelu loppui vaihtui puhelin käsipuolessa roikkuvaan rouvashenkilöön, joka teki kaikkensa häiritäkseen kuskia ajamasta.

Olen elossa.

52.

Hmm. Mun on pitänyt postata paljon jo, mutta jotenkin aina kun on ollu sillä mielellä ei oo ollu aikaa. Nyt on aikaa, on päivä loppu ja mun oma aika alkoi.

Koitin vähän muokata tätä blogia, piti tulla paljon hienompi ja erilainen mut blogger taisteli mun luovuutta vastaan niin kovaa et luovutin. Ja nyt se on tällänen synkkä. Oho.

Mutta siis niinkun viime viikon keskiviikkona kerroin, en ollut sinä päivänä koulussa, enkä torstaina myöskään. Torstai illalla menin kyllä juoksulenkille, joka oli huono idea pahoinvoinnin kannalta, hyvä yöunien.

Perjantaina kun sitten torstaisen lääkeshoppailun seurauksena pääsin kouluun (jee..) päätin herättää iloa ja ylpeyttä hilpeyttä. Kun lähdin Ciencias del mundo contemporin tunnin jälkeen vaihtamaan luokkaa ja kerrosta parin luokkakaverin kanssa päätin rappusia alas kävellessäni tehdä sen hieman nopeammin ja kivuliaammin ja liukastua ja lentää ne alas ja kaatua säälittävän tasopainoiluräpiköinnin jälkeen kyljelleni maahan. Täysin tarkoituksella ja hallitusti tietysti, miten mä muutenkaan. Luotan espanjalaisten koulukolleegoitteni hitauteen siirtyä paikasta paikkaan, sillä kun mä vielä 15 min myöhemmin sain hallitsemattomia hysteerisiä hermostuneita naurukohtauksia, kaikki ihmettelivät mitä oli tapahtunut. Syvä gracias niille kolmelle luokkakavereilleni jotka nostivat mut oudoksuen ylös, eivätkä kertoneet tapahtuneesta kellekkään. :D Ilmeisesti liian noloa. Kiitos..

Etten jättäisi koulupäivää normaaliksi muuten, päätin tehdä jotain koulussa (siis muutakun kirjoittaa kortteja ja kirjeitä, lukea kirjoja ja lehtiä ja nukkua) ja olin opetellut kreikkalaisten aakkoset opettajalle lueteltavaksi ulkomuistista, kuten muutkin oppilaat olivat jo tehneet griegon tunnilla. Hienosti sujui (alfa, beta, gamma, delta, epsilon, dseta, eta, zeta, iota, cappa, lambda, mi, ni, xi, ómicron, pi, rho, sigma, tau, ypsilon, fi, ji, psi, omega!!). Ne lueteltuani päätin hieman nojata otsaa käsiin ton rankan opiskelusuorituksen jälkeen. Ilmeisesti olin nukahtanut sillä kuulin myöhemmin opettajan käyneen pienen monologin mun kanssa. Oli kysynyt olenko tylsistynyt ja kun olin mahdollisesti unesta johtuen ollut jokseenkin hiljaa oli hän jatkanut; jaa, nukut, no ei se mitään, et sinä kuitenkaan mitään tästä tajuaisi. Eipä siinä mitään. Ylpeyttä voi jatkaa loputtomiin. Se ainut hetki kun mulle puhutaan, niin mä nukun. Mahtisuoristus!

Mut nyt tähän loppuun vielä tämän päivän (todos los santos = kaikki pyhimykset , vapaa päivä) tulos:::::

And now, Christie, Pearl, Who ever is out there, in English.

As you probably noticed I tried to make the blog look better, cooler, but because apparently blogger hates me and my creativity I quit and let it be like this, boring and dark.

But yeah, as I told you last wednesday, i didn't go to school then or thursday. I did still go out for a jog with the girls and the dog, which was a bad idea considering my nausea during it, but a good idea considering how well i slept the following night <3

On friday, when i managed to go to school due to med-shopping the day before I desided to bring some joy to the otherwise normal school day. When I left after CMC (ciencias del mundo contempor class) to walk to the next classroom one floor down I apparently decided to do it a little faster and more painfully. I slipped and flew down the stairs and landed on my side in the end after some humiliating balancing. 

On purpose and with total control of the situation of course, how else. I trust my spanish student colleagues' slowness in moving from one place to another, because when I 15 minutes later still burst in to uncontrolled nervous laughter the kept wondering what had happened. Many thanks to the three classmates of mine who helped back on my feet and didn't tell anyone what had happened, probably too embarrassing. 

Just so the day wouldn't be at all normal, i decided to actually do legid stuff there (other than write cards and letters, read books and magazines and sleep)

So i learnt the greek alphabet and told them all to her like all the others had already done. Did well (alfa, beta, gamma, delta, epsilon, dseta, eta, zeta, iota, cappa, lambda, mi, ni, xi, ómicron, pi, rho, sigma, tau, ypsilon, fi, ji, psi, omega!!).  After my tiering studying experience I allowed myself to lie my head on my arms for just a second. Apparently I fell asleep and the teacher had asked me if I was bored and when I had not replied she continued; oh you are asleep already, well is ok, its not like your gonna understand anything anyway. Im so proud, im such an intelligent girl, when ever im being spoken to, I'm either sleeping or flying my way down the stairs. Great job me!

To the end I'll ad a video just so you get how productive I've been today (of school, todos los santos = all saints)    or for you guys its actually in the beginning .... oh well .D