104. On pitänyt jo postata, mutten en. ja joulu.

Lomat on alkanu, mut kaupunki vasta heräilee. Aurinko on ollu joulumielellä ja antanu näyttää itsestään paljon viime päivinä. Lämpöasteet on noussu pilvii, tai no, ainakin sinne kahteenkahteen. Mulle se on ollu enemmän ku kivaa ja oon nauttinu ajasta ystävien ja välillä vaan itseni, koiran ja lämpimien katujen kanssa. 

Kaikki ei oo kuitenkaan ollu niin onnekkaita. Mun vaihtarisiskon huone nimittäin on nyt kolkko, kylmä ja pimeä. Emilyn lento lähti eilis aamuna kohti Australiaa, Madridin, Dubain ja Thaimaan kautta. 

Keskiviikko aamuna kuultiin suru uutinen, että hänen rakas isänsä on mennyt tosi huonoon kuntoon nopeasti ja syöpä, joka luultiin jo voitettaneen, oli uusiutunut, voimakkaasti. Lento löytyi onneksi jo seuraavalle aamulle torstaille, ja matka kotiin sai nopeasti alkaa. 

Keskiviikko iltana vietettiin kaikki yhdessä aikaa (paitsi Ricardon äiti, joka mökötti omassa huoneessaan koko päivän tunnit) ja käytiin mm. Ricardon työpaikalla, ravintolassa kahvilla ja churroilla. 

täs me ilosina churrojen jälkeen ;)

Lola the dog wants churros too!

Takasin kotiin päin tullessa käveltiin pitkin Alicanten mutkikkaisiaa ja sokkeloisia pikku kujia ja katuja, joita niin rakastan, pitkin. Käveltiin sattumalta yhden ihanan puhtaan ja skandinaavisen minimalistisen kaupan ohi, ja mitkäs muutkaan ku Iittalan Aalto vaasit siellä ikkunassa. Unohdin taas ottaa kuvan, mut te luultavasti tiedätte miltä ne näyttää :D 

Ohitettiin myös yks eläinkauppa, joka sai mut ikävöimään Leenua ja edesmennyttä pikku Pepeä. Katsokaa itse: 

haluun tollasen ihanan pikku valkosen palleron mil on vallotavan isot mustat silmät ja niiden ympärykset :)

Illalla kotona kolmen naisen voimin syötiin hampparit ja ranskalaiset ja juteltiin kaikesta ennenku Emilyn aamun aikainen lähtö koittaisi. 

Keskiviikkona oli myös mun viimeinen koulupäivä ja sain komean todistuksen, jossa sain enimmäkseen ykkösiä, ja mitä ykkönen edustaa, no ensimmäistä tietekin, eli tarkottaaks tä sitä et mä olin paras ? 

Torstaina heräsin ainoana vaihtarina perheessä kello kymmenen jälkeen ja suuntasin kaupungille kahden luokkalaiseni tytön kanssa metsästämään lahjoja perheelle. Tai oikeastaan vaan Charolle, Ricardon äidille koska muut jutut sain jo hoidettua äitin lähettämistä jutuista. Kiitos Mama! 

Perhe saa siis pari pehmolelua Tomasille,  Fazerin konvehteja ja tuoksukynttilä Mabelille ja Ricardolle, ja  täältä ostettuja konvehteja ja tuoksukynttilä Charolle. :) toivottavasti tyytyvät koska en olis parempaakaan keksiny...

Sain myös viimein (nyt ku on taas lämmintä.. XD) ostettua lämpimämpää päälle. Kyllästyin tähän naisellisuuden maahan ja suuntasin El Corte Inglesin miesten osastolle. Sieltä lähti onnellisen Ainon mukaan kaksi neuletta, toinen täyttä villaa ja toinen puuvillaa. Nyt voin sit ilosena todeta, että jos olis kylmää ni olis päälle pantavaa :) jejee, eilen oli siis tosiaan kaupungilla sellasta etten voinu pitää edes neuletakkia mekon päällä tai tukahduin. 

Tänään heräsin viiden jälkeen iltapäivällä, eikä mulla oo hajuakaan miksi, koska en edes oo valvonu normaalia pidempään tai muuta vastaavaa. Ei sillä lailla et olis mitään tekemistäkään ollut! 

Heräilin täällä aikani ja lähdin takaisin rakasta El Corte Inglesiä kohti, metsästämään luumusosetta joulutorttuihin, onnistumatta tehtävässäni. No ehkä joskus myöhemmin, ellen sit oo ahkera ja soseuta sen ite. sää nähdä... D:   

Kotiin tultuani aloin ahkeroimaan mun osan jouluruuista kanssa. (huomaan juuri miten mun alkuaikojen blogitekstien lauseenjäsjestykset teki paljon enemmän järkeä ku nyt [kuka sanoo tekee järkeä, suomeksi.... minä..nyt.]) Kokkailin siis tuossa Bataattilaatikkoa, vaikka luulen et sekaan meni joku lanttukin ku ei näyttäny samalta, mut no hällä väliä ehe, tosiaan perunalaatikot yms näytti ihan sikavaikeilta tehdä, tai ainakin et joutuisin varaamaan uunin omaan käyttööni vähintään koko päiväksi; Joten ei. Mut luulen oikeesti et saatoin jopa onnistuu siinä laatikossa, vaikka toisaalta se on vielä uunissa joten paljon aikaa vielä mennä pilalle...he. Siinä oliki oikeestaan mun koko päivä jotain roskien viemistä lukuunottamatta. Jännittävä eikö? Mut ihan mukavaa tällästä nukkumista ja puuhasteluu, ja juttelua Mabelin kanssa keittiössä musiikkia kuunnellen :) 

Nyt vois paketoida tolla ihanalla vauvapaperilla vähän lahjoja huomiseksi, hui! joulu on jo huomenna, tosi outoa. mut oudosta huolimatta, hyvää joulua sinne kaikille! 

Ainiin ja lupaan viel näyttää teille sen mun kunniakkaan todistuksen sitten kun saan sen mun siniluomiselta aluevalvojalta takasin :) 

Aino, aurinkoisesta Alicantesta :)